virtuaalihevonen - VH22-028-0066

Fyr Kattmynta

eli 'Muumi'

ennätyksenä 02.10,1--
statistiikka 6: 2-1-0, voitto% 33% / sija% 50%
voittosumma 690v€

II -palkinto ponien kantakirjaustilaisuudessa lokakuussa 2022

Halusimme jättää ikääntyvästä Kanelista toisenkin varsan maailmalle Kardemumman lähdettyä liisingillä Ruotsiin, joten tuumasta toimeen ryhtyen katselimme sille yhdessä Hiittoisen kanssa sopivaa oria. Sellainen löytyikin ensivilkaisulla; kantakirjattu, näyttelykelpoinen poniderbyvoittaja Da Capo Socrates, joka astui luomuna kotilaitumellaan. Mitäpä sitä suurempia enää siinä vaiheessa miettimään, ja pakkasin Kanelin seuraavana sunnuntaina traileriin.
Kanelin ja ihanan Retun kesäromanssi kantoi onneksi hedelmää, ja pitkin vuotta valmistelimme tammaa kevyesti liikuttaen varsomiseen. Olimme varsin luottavaisia lasketun ajan lähestyessä, olihan Kaneli varsonut ensimmäisensäkin ongelmitta ja hoitanut sen hyvän emän ottein, joten tilanteen tullessa annoimme tamman hoitaa oman osuutensa melko rauhassa tallikahviosta kameroista käsin seuraten. Kaneli varsoi muitta mutkitta ruunikon tammavarsan, jonka nimesimme nimiteemaa kunnioittaen Kattmyntaksi. 

Muumi on ottanut tammapihaton kiistämättömän kuningattaren aseman pienestä koostaan huolimatta, joten se kertonee jotakin tämän ponin luonteesta; kipakka, älykäs mutta selkeillä säännöillä tyyni otus kyseessä, joka nauttii laiskottelusta ja yllättää ajettavuudellaan.

Muumia voi myös kuvailla röyhkeäksi, joten ihan lastenponiksi sitä ei voi sanoa. Valvotusti ehkä, mutta enemmän tämän kanssa tolskaavat jo selkeitä rajoja asettavat ravinuoret, ja silloinkin lähinnä sen oma tiimi, jota se jo kunnioittaa. Muumin kanssa yleensä saakin aloittaa askareensa melko normaaleissa merkeissä, jossain vaiheessa se sitten polkaisee jalkaa tulisesti kiljuen ja mulkaisee hoitajaansa, ja mikäli siinä vaiheessa sitä osaa kieltää hyvin napakasti, saa päivänsä jatkaa taas sen rauhallisen, mutkattoman Muumin seurassa. Muuten tämän kanssa ei tarvitse oikeastaan murehtiakaan; Muumi on kaikkeen käsittelyyn tottunut, mukana kulkeva poni.

Muumissa on samaa vikaa kuten emässään; radalla varsinkin verrytellessä se tahtoo lähteä vähän laiskasti käyntiin ja kokeilla, jos tänään pääsisi helpommalla. Sille ei luonnollisesti saa kuitenkaan antaa vaan periksi, vaan Muumia on vaan aina ajettava eteenpäin ja takaisin vauhtiin. Jossain vaiheessa se siitä sitten tajuaa, että kyllä nyt ollaan ihan tosihommissa.
Virottuaan Muumi on aika yllättävänkin mukava ajettava, eteenpäinpyrkivä ja pitkäravinen, ja se kuuntelee läpi ajon ajuriaan. Kiritykseen siltä aina löytyy jostakin lisää mehua, ja joka ajokerta maaliviivan lähestyessä tuntuu, että Muumi puskee vaivattomasti nopeampaa ja nopeampaa. Ratakäytöksessä on kuitenkin huomioitava Muumin dominoiva luonne, koska tamma ei sitten yhtään pidä liian lähelle tulevista vieraista poneista, ja se synnyttää helposti tässä sen tulisen kipinän näyttää muille, kuka oikein määrääkään. Ei siis kannata ajaa Muumia ihan kiinni toisiin valjakoihin, ja kärkeen kannattaa suunnata ulkorataa pitkin.

Raviponina tälle on ollut elintärkeää hyvä reissaavuus, joka ei ole tullut sille luonnostaan. Muumin ihana kisatiimi on kuitenkin nähnyt suuren vaivan, että Muumikin matkustaa nykyään vatsanpuruitta ja lastautuu ainakin suht rauhallisesti heinäverkon ääreen. Kimpassa kulkiessa on hyvä muistaa väliseinä, ja perillä kohteessa hyvät kävelyt kopista ulos tullessaan, jotta pahin ahdistus seisoskelusta tasoittuu. Kisapaikoilla kannattaa muistaa ottaa rauhallisesti, varustaa poni hyvissä ajoin ja verrytellä se hitaasti, ja niillä eväillä pötkitään Muumin kanssa pitkälle.

Sukutaulu

Kilpakalenteri